Pehmeimpiä tarinoita

Joulukuun 17. 

Ulkona vallitseva lumettomuus oli kasvanut Mupelle varsinaiseksi ongelmaksi. Possu oli illalla katsonut jouluelokuvan, jossa pelättiin, ettei joulupukki pääsisi liikkumaan reellään, jos ulkona ei ollut lunta. Vaikka emäntä oli kovin yrittänyt uskotella, että pukilla oli varmasti tapa liikkua vaikkei lunta ollutkaan, tätä vaihtoehtoa Muppe ei ollut osannut pelätä. Ulkona vallitseva märkä, vetinen ilma oli ollut hänen mielestään väärin jo ennen tätä, mutta nyt se vasta ongelma olikin. Muppe olisi kuitenkin halunnut varmistua pukin liikkumiskyvystä. Hän tiesi, että pukkia hän ei saisi kiinni tähän aikaan vuodesta millään. Muppe toivoi näkevänsä tonttujen hiippailevan ulkona katsomassa lapsia, jotta voisi varmistaa asian niiltä. Tontut varmasti tiesivät, jos jo seitsemän kalenteriluukun päässä oleva jouluaatto ja lasten lahjat, olisivat vaarassa. Tonttuja ei kuitenkaan näkynyt ulkona. Muppe oli kuullut jo viime vuonna, että ne kuitenkin kiertelivät katselemassa taloissa salaa, niitä ei vain näkynyt. 

Telkkarista tuli dokumentti erilaisista rituaaleista samalla, kun Muppe pähkäili joulun lumettomuutta. Siellä käsiteltiin juuri sadetanssia. Kuinka kuivan kauden päätteeksi tanssittiin rituaalin omainen tanssi sateen houkuttelemiseksi. Uskottiin, että kun useampi ihminen tanssi sadetanssia samaan aikaan, se vahvisti sateen tuloa. Sadetanssia harrastettiin monessa maassa ja edelleen jotkut uskoivat kovasti sen voimaan. Siitä Muppe sai idean, hän voisi tehdä tanssin lumen saamiseksi. Oman lumitanssin. Muut possut varmasti osallistuisivat sen tanssimiseen. Mupen mielestä tanssiin pitäisi saada lumisia liikkeitä. Muppe hyppäsi lattialle ja alkoi suunnitella mitkä asennot ja liikkeet tanssiin voisi kuulua. Kun hän oli suunnitellut pari tuntia, hän esitteli ideansa muille possuille. 

-Hei, minä tarvitsen teidän apua. Muppe selitti niille. Toiset possut olivat jo hetken katsoneet Mupen kummallista heilumista ja hyppelyä ymmärtämättä mistä oli kyse. Muppe ei ollut edes vastannut niille, heidän kysyessä siitä. 

-Nyt on niin, että voi olla, ettei pukki pääse liikkeelle jouluna, jos ei ulkona ole lunta. Niinpä minä olen suunnitellut lumitanssin, hän jatkoi ja esitteli tanssia toisille. -Tämä liike on lumihiutale, ja heilutteli sorkkiaan ilmassa puolelta toiselle, kuin piirtäen isoa lumihiutaletta ilmaan. -Tämä on lumisade, ja hän heilutteli varpaitaan, kuin niistä sataisi lunta, ylhäältä alas.  -Tämä taas on lumipallo, Muppe piirsi ison pyöreän pallon ilmaan ja vähän pienempiä ympyröitä pienempien pallojen merkiksi. -Viimeiseksi pyöritetään lumipalloa pitkin maata ja kieritään kun tekisimme ison lumiukon ja hypätään ylös, Muppe rullasi itsensä pieneksi palloksi ja pyöri maata pitkin ja hyppäsi juhlallisesti ylpeänä ylös seisomaan takaisin. 

-Kokeillaan vaan, toiset huusivat innoissaan. -Joo!

 -Voisimme hypyn aikana huutaa vaikka LUMI TULE!, keksi Mappe. Toisten mielestä se oli todella hyvä idea. Vaikka toiset possut eivät tienneet miltä lumi tuntui tai edes näytti, muuten kuin kuvissa, niin Muppe oli saanut heille uskoteltua, että sitä tarvittiin täydelliseen jouluun. 

Niinpä possut alkoivat harjoitella. Välillä ne nauroivat niin paljon, kun joku mokasi. Popi raukka pyörähti lumipallo-liikkeen suoraan päin Peppiä ja siitäkö se nauru vasta raikasikin. Emäntä katseli possujen tanssiharjoituksia, eikä pystynyt itsekään olemaan nauramatta. Onneksi sentään Riivilöt olivat rauhassa päiväunilla takan päällä kissan kanssa, eivätkä häirinneet tätä. Vaikka lunta ei tulisikaan, niin hauskaa tanssin keksiminen ja harjoittelu oli ainakin.