Joulukalenterin 2. luukku
Pippa heräsi väsyneenä aamulla. Possut olivat illalla myöhään jutelleet joulusta ja suunnitelleet aamulla nousevansa aikaisin kirjoittamaan pukille. Possut olivat myös saaneet uuden kaverin Muksiksen ja kertoneet kaiken mitä tiesivät. Muksis oli yhtä innoissaan, kun toisetkin, ja Pippa ja Muksis olivat valvoneet vielä toisten nukkumaan mennessä. Muppe tietysti haaveili kaikista herkuista mitä voisi syödä. Ilta oli ollut hauska.
Mutta missä kaikki nyt olivat?? Nyt Pippa heräsi aivan yksin, eikä toisia possuja näkynyt missään. Myöskin talossa oli aivan hiljaista. Pippa katseli ympärilleen huoneessa, muttei yhtään pehmoa näkynyt. Toisella puolella huonetta oli kyllä karvainen kasa, joka tuhisi tyytyväisenä. Se on se iso pölvästi otus, koira, niinkuin Pippa oli kuullut sitä nimiteltävän. Sentään maa ei ollut nielaissut koko talon väkeä. Pippa mietti, uskaltaisiko lähteä etsimään toisia, muttei tiennyt oliko talossa vielä niitä ihmiöitä, sekin oli kummallinen sana, minkä oli kuullut Ipolta. Pippa ei kauaa ehtinyt miettiä asiaa, kun yhtäkkiä se näki Mupen juoksevan käytävää pitkin, perässään muut possut.
-Et usko mitä me löydettiin!? Muppe huusi Pipan nähdessään.
Pippa ei ehtinyt mitään sanoa kun Muksis hyppäsi sen viereen tuoliin ja jatkoi heti perään
-Se oli niin hyvää!
-Joo en usko maistaneeni mitään niin herkullista! jatkoi Muppe ja kipusi tuolille.
Kumpikin odottivat hetken, mutta koska Pippa ei vieläkään ymmärtänyt mistä oli kyse, Muppe tunki sen eteen jonkin ruskean klöntin ja alkoi tivaamaan Pipan maistavan sitä.
-Mitä ihmettä te oikein… Pippa aloitti, muttei saanut lausettaan loppuun, kun Muppe tunki jo kasan sitä ruskeaa Pipan suuhun.
-Se on suklaata! Se huudahti samalla. -Ippo katsoi sen sieltä netistä. Muppe jatkoi.
Ruskea klöntti oli makeaa ja nyt Pippa ymmärsi miksi Muppe oli niin tohkeissaan. Se oli todella hyvää. Pippa haukkasi sitä lisää ja suu täynnä suklaata säikähti ihan, kun Ippokin hyppäsi toisten viereen ja Pippa katsoi sen näyttävän todella väsyneeltä. Ippo näytti siltä kun ei olisi nukkunut koko yönä yhtään.
-Oletko sinä nukkunut yhtään? Pippa kysyi siltä nielaistuaan suklaat.
-No en juurikaaaaa, se haukotteli samalla. -Heräsin yöllä ja menin takaisin sille emännän koneelle katsomaan joulua. Se on niin mahtavaaaaa, taas Ippo haukotteli puhuessaan. -En malttanut millään lopettaa. Sitten myöhemmin tuli Muppe ja Muksis ja nyt onkin jo aamu. Toiset possut kikattelivat vieressä innoissaan.
-Nukuinko minä sen aamukaaoksen yli? Pippa ihmetteli.
-Kaikki nukkuvat ilmeisesti vielä, ihmiöt ei ole vielä heränneet, vastasi Muppe. -Mutta katso, minä kirjotin jo pukille. Muppe ojensi paperin ylpeänä, johon se oli kirjoittanut isoilla kirjaimilla:
“Rakas Joulupuki Minä toivon suklaata ja kakua joululahjaksi t. muppe”
Jostain alkoi kuulumaan yhtäkkiä kovaa pirinää ja possuilla tuli kiire palata omille paikoilleen. Koira nousi innoissaan ja ravasi käytävällä huoneiden välillä. Aamuinen kaaos oli alkamassa.
Pehmeimpiä tarinoita 